Allianssi
OSALLISTUJASIVUT

Vilkaisu viestinnän eroihin


Mitkään kulttuurienvälisen kommunikaation taidot yksinään eivät takaa onnistunutta viestintää, johon vaikuttavat myös tunteet, kielitaito ja henkilöiden mielentila. Kulttuurienvälisiin taitoihin liittyy kyky tiedostaa ja tarkastella kriittisesti vuorovaikutukseen, ennakkoluuloihin, kulttuuriin ja yksilöiden monimuotoisuuteen liittyviä asioita.

Dervinin mukaan kulttuurienväliset taidot voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Niihin kuuluu ensinnäkin kyky tiedostaa, että yksilöihin, yksilöiden rooleihin ja viestintään vaikuttavat monenlaiset kulttuuriinkin liittyvät asiat. Toiseksi niihin kuuluu kyky analysoida omia ja muiden diskursseja, vaikkapa rasistista puhetta. Kolmanneksi niihin liittyy kyky käyttäytyä ja hallita tunteitaan ja puheitaan ristiriitatilanteissa. (Dervin & Keihäs 2013, 122-126.)

Liisa Salo-Lee (1996, 21–33) nimeää kulttuurienvälisen viestinnän kirjassa "Me ja muut" muutamia kielessä ja kielenkäytössä mahdollisesti esiintyviä kulttuurieroja. Erot esitellään alla.


Eroja kielessä ja kielenkäytössä


Puheenaiheet vaihtelevat
Puheenaiheet kuten myös niiden käsittelemisjärjestys vaihtelevat. Esimerkiksi, puheenaiheet, jotka yhdessä kulttuurissa koetaan kovin henkilökohtaisiksi tai haastaviksi, saattavat olla toisessa arkipäiväisiä.

Sama sana, eri merkitys
Sanat saavat yleensä saman kulttuurin edustajien parissa melko yhteneväisen merkityksen. Eri kulttuurien edustajat sen sijaan saattavat liittää sanoihin varsin erilaisia arvoja ja asenteita.

Toimintaa ilmaistaan eri tavoin
Toimintaa ilmaistaan puheessa eri tavoin eri kulttuureissa. Esimerkiksi, Suomessa saatetaan kysyä vieraalta kutsuna, haluaako tämä kupin kahvia. Kiinalaiset eivät välttämättä miellä tätä kutsuna vaan muodollisuutena, johon odotetaan kieltävää vastausta. Jotta kutsu ymmärrettäisiin kiinalaisten keskuudessa kutsuksi, se on esitettävä pontevasti useaan otteeseen.

Miten jotakin sanotaan
Havaintoja tehdään myös siitä, miten jotakin sanotaan. Sellaisia asioita kuin äänen korkeutta, ilmaisujen kestoa ja puheen voimakkuutta tulkitaan. Piirteiden tulkinta vaihtelee kulttuurittain. Esimerkiksi päällekkäispuhumista pidetään joissain kulttuureissa merkkinä innokkaasta osallistumisesta kun taas toisissa se tulkitaan osoitukseksi aggressiivisuudesta.

Ei-kielellinen viestintä vaihtelee
Viestimme ei-kielellisesti esimerkiksi liikkeillä, ilmeillä, eleillä ja pukeutumisella. Suuri osa toisista tekemistämme tulkinnoista perustuu ei-kielelliseen viestintään. Myös ei-kielellisen viestinnän käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat kulttuurista toiseen. Esimerkiksi katsekontaktia käytetään ja tulkitaan vaihtelevasti.

Viestintätyylejä on monia
Viestintätyyli on tietylle henkilölle tyypillinen toimintapa, joka on erilaisten kielellisten ja ei-kielellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Viestintätyyliin vaikuttaa esimerkiksi puheen ja hiljaisuuden määrä. Yleensä omasta viestintätyylistä ei olla tietoisia.


LÄHTEET


Dervin, Fred & Keihäs, Laura 2013. Johdanto uuteen kulttuurienväliseen viestintään ja kasvatukseen. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura.  

Salo-Lee, Liisa 1996. Kieli, kulttuuri ja viestintä. Teoksessa Salo-Lee, Liisa; Malmberg, Raija & Hallinoja, Raimo. Me ja muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki, Yleisradio Oy.