Allianssi
OSALLISTUJASIVUT

Monikulttuurinen osaaminen


Suomessa ja ulkomailla elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa haastaa jatkuvaan, avoimeen vuoropuheluun yhdessä elämisen periaatteista ja käytännöistä.

Millainen osaaminen voi edistää sujuvaa vuoropuhelua? Entä miten tätä osaamista voi kehittää? Alla kerrotaan ensin monikulttuurisesta osaamisesta ja sitten yhdestä keinosta kehittää tätä osaamista.


Mitä monikulttuurinen osaaminen on?


Oppaassaan oppilaitoksen monikulttuurisen osaamisen kehittämisestä Sonja Valjus nimeää monikulttuurisen osaamisen ytimeksi toisen ihmisen kunnioituksen ja pyrkimyksen asettua hänen asemaansa

Valjuksen mukaan monikulttuurinen osaaminen voidaan jakaa yleiseen ja kulttuurispesifiin. Yleistä osaamista on olla perillä kulttuurin kohtaamisen ilmiöistä ja prosesseista. Kulttuurispesifiä puolestaan on tieto tietyn kulttuurin erityispiirteistä.

Valjus kirjoittaa, että kulttuurienvälinen osaaminen on avointa ja joustavaa suhtautumista erilaisuuteen sekä halua oppia ymmärtämään mitä toinen tarkoittaa ja miten eri kulttuureissa toimitaan. On keskeistä yrittää ymmärtää ja kärsivällisesti tulkita toisen toimintaa.

Monikulttuurista osaamista on myös epävarmuuden sietäminen ja virheiden salliminen itselleen sekä muille, Valjus kirjoittaa.

Voisi ajatella, että Valjuksen kuvaileman kaltaista osaamista tarvitaan Suomessa sekä ulkomailla.


Kriittiset tilanteet


Yksi tapa kehittää monikulttuurista osaamista on pohtia niin sanottuja kriittisiä tilanteita (Valjus 2006, 35).

Kriittiset tilanteet ovat ihmisten välisen viestinnän tapahtumia, jotka osallistujat kokevat ongelmallisiksi. Tilanteita voi syntyä, kun kulttuurien erilaiset normit ja säännöt kohtaavat vuorovaikutuksessa. Kriittiset tilanteet muistetaan yleensä hämmentävinä ja ärsyttävinä, joskus huvittavinakin. (Salo-Lee 1996a, 21.)

Omia kriittisiä tilanteitaan voi tarkastella esimerkiksi seuraavasti (Salo-Lee 1996b, 69; Salo-Lee 2004):

  • Valitse tarkasteltavaksi kriittinen tilanne, joka on jäänyt sinulle elävästi mieleen.
  • Kuvaile tilannetta. Esimerkiksi, mitä tapahtui? Milloin ja missä? Keitä tilanteessa oli mukana? Mikä tilanteessa jäi vaivaamaan mieltäsi?
  • Analysoi tilannetta. Mitä todella tapahtui? Mikä tilanteessa oli "kriittistä" eli miksi tilanne kehkeytyi esimerkiksi ongelmalliseksi tai huvittavaksi? Pohdi, mitä tapahtui esimerkiksi arvojen sekä vuorovaikutuksen tasolla.
  • Yritä hahmotella tilannetta mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Ellei tilanne avaudu lähestymällä sitä yhdestä suunnasta, kokeile toista. Pohdi ja kyseenalaista. 
  • Käytä hyväksesi kaikkea teoreettista tietouttasi kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta. Etsi tarvittaessa lisää tietoa. Jos mahdollista, keskustele kriittisestä tilanteesta ja sen tulkinnasta toisten kanssa.
  • Älä lopeta analyysia ennen kuin olet pohtinut myös sitä, mitä olisi voitu tehdä kriittisen tilanteen välttämiseksi. Kartoita, mitä opit itse kriittisestä tilanteesta sekä tilanteen pohtimisesta.

Ongelmalliseksi kokemiesi tapahtumien ohella voit pohtia menestystarinoitasi. Muistele ja analysoisi myös niitä hetkiä, jolloin vuorovaikutus on sujunut erityisen hyvin. Mieti hymyssä suin, mikä meni nappiin – ja miksi.


LÄHTEET


Huttunen, Laura; Löytty, Olli & Rastas, Anna 2005. Suomalainen monikulttuurisuus. Teoksessa Rastas, Anna; Huttunen, Laura & Löytty, Olli. Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere, Vastapaino. 

Salo-Lee, Liisa 1996a. Kieli, kulttuuri ja viestintä. Teoksessa Salo-Lee, Liisa; Malmberg, Raija & Hallinoja, Raimo 1996. Me ja muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki, Yleisradio Oy.  

Salo-Lee, Liisa 1996b. Ei-kielellinen viestintä. Teoksessa Salo-Lee, Liisa; Malmberg, Raija & Hallinoja, Raimo. Me ja muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki, Yleisradio Oy.

Salo-Lee, Liisa 2004. Interpersonal Communication in Intercultural Context. Kurssi Helsingin yliopistossa syksyllä 2004. (Muistiinpanot Minna Räisänen.)

Valjus, Sonja 2006. Opas oppilaitoksen monikulttuurisen osaamisen kehittämiseen. Suomen Kesäyliopistot ry.