Allianssi
OSALLISTUJASIVUT

Eko-opas


Eko-opas tarjoaa ekologisen näkökulman vapaaehtoistyöjaksoon maailmalla. 

Oppaan on kirjoittanut biologi Anne Hirvonen, joka vietti puoli vuotta EVS-vapaaehtoistyössä Espanjan Extremadurassa. Hän työskenteli yhdistyksessä, joka muiden ympäristöprojektien ohella ylläpiti lähinnä petolintujen hoitoon erikoistunutta eläinsairaalaa. Yhdistyksen toimintaan kuului myös luontokoulu lapsille.

Oppaan ensimmäinen luku esittelee ekologisia elämäntapakokeiluja ja kevytaktivismin käsitettä. Toisessa luvussa Hirvonen pohtii ulkomaille suuntautuvia vapaaehtoistyöjaksoja ekologisen jalanjäljen kannalta. Kolmas luku sisältää Reilun matkailun yhdistyksen ohjeet reilulle matkailijalle. Hirvonen tarkastelee luvussa ohjeiden soveltamista vapaaehtoistyössä maailmalla. Oppaan lopusta löytyvät tiedot lähteistä sekä linkkejä lisätietoon.


Ekologiset elämäntapakokeilut


Vapaaehtoinen vaatimattomuus (voluntary simplicity, downshifting) on erityisen yleinen ilmiö Atlantin toisella puolella (City-lehti/18/2008). Monet ihmiset kokevat, että tienaaminen ja kuluttaminen eivät ole hyvän elämän määreitä. Halutaan kestävämpiä elämyksiä. Perhe, vapaa-aika ja tasapainoisuus ovat tärkeämpiä. Ihmiset voivat siis vapaaehtoisesti vähentää tulojaan ja sen myötä luonnonvarojen kulutustaan saadakseen lisää vapaa-aikaa.

Ekologiset elämäntapakokeilut ovat vastareaktio kulutuskeskeiselle yhteiskunnalle tutkija Leo Straniuksen mukaan. Ne ovat henkisyyden etsintää maailmassa, jossa luonnonvarojen tuhlailu nähdään entistä epätoivottavampana kehityksenä. Ihminen voi tuoda näkemyksensä julki valinnoillaan, esimerkiksi valitsemalla tietynlaisen elämäntavan, väliaikaisesti tai pysyvästi. Hän vaikuttaa lähipiiriinsä, missä hän milloinkin onkaan. Hän on ehkäpä nopeasti liikkuva reppuaktivisti, joka etsii innostavia elämyksiä ja elämäänsä sellaista sisältöä ja tyyliä, joka tuntee olevan juuri itselleen ominaisia. Yksilöön kiinnittyviä vaikutustapoja Stranius kutsuu yksilölliseksi kevytaktivismiksi. "Kevytaktivismilla" Stranius ei tarkoita perinteisessä merkityksessä kevyttä, vaan byrokraattisesti kevyttä: uusi aktivismi ei esitä yhteiskunnallisia vaatimuksia tai poliittisia ohjelmia.

Kevytaktivisti-käsitteen voi jakaa kolmeen luokkaan, jotka ovat vapaaehtoinen vaatimattomuus, askeettinen hedonismi sekä radikaali kulutuskarkuruus. Vapaaehtoisesti vaatimaton ottaa esimerkiksi sapattivapaan palkkatöistään ja käyttää ajan henkisyyden etsintään tai viettääkseen aikaa perheen kanssa. Askeettinen hedonismi tarkoittaa, että pidättäytymällä tietyistä ympäristölle tuhoisista kulutushyödykkeistä voimme nauttia elämästämme enemmän ja kokea voivamme paremmin. Radikaali kulutuskarkuruus taas tarkoittaa kokonaisvaltaista irtautumista länsimaisesta kulutuskeskeisestä yhteiskunnasta ja luonnon hyväksikäytöstä. Kulutuskarkurit voivat siirtyä elämään normaalin palkkatyön ja yhteiskunnan ulkopuolelle esimerkiksi omavaraistalouteen tai ekoyhteisöön.


Vapaaehtoistyö vapaaehtoisena vaatimattomuutena


Suomi on epäsuotuisan ilmaston ja pitkien välimatkojen maana yksi maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden kuluttajia. Suomesta on myös pitkä matka joka paikkaan... Kuinka ekologista vapaaehtoistyö toisella puolella maapalloa voi olla, kun lentomatkustamisen ympäristöepäystävällisyys kuitenkin on yleisesti tiedossa, voit kysyä? Hyvinkin ekologista, mikäli esimerkiksi MTV3:n nettisivujen ekolaskuriin on luottaminen (www.mtv3.fi/ekolaskuri).

Täytin em. testin ensin mahdollisimman rehellisesti nykyisen elämäntapani mukaan täällä Suomessa, ja sain tulokseksi: "Jos kaikki suomalaiset eläisivät kuten sinä, tarvittaisiin noin 2 Suomen verran metsää." Sitten täytin testin uudelleen vapaaehtoistyöjaksoni elämäntapani (Espanjan maaseudulla) mukaan: ja kuinkas kävikään! Lentomatkustelusta huolimatta, tarvittaisiinkin 0 Suomen verran metsää, mikäli kaikki suomalaiset eläisivät kuten minä...

Testissä joutui kylläkin soveltamaan joissakin kohdissa. Asunnon energiaratkaisuvaihtoehdoissa ei esimerkiksi ollut kohtaa "ei lämmitystä". Ideologia ja käytäntö ei myöskään aina kohtaa: opiskelijana jouduin kaikista intresseistäni huolimatta vastaamaan ekologista jalanjälkeäni Suomessa laskiessani tärkeimmäksi ostovalintaperusteeksi ruuan suhteen – valitettavasti – hinnan. Espanjassa taas pystyin valitsemaan lähiruokaa, sillä elintarvikkeet olivat siellä huomattavasti Suomea edullisempia. Luomuruokavalikoimaa kylläkään ei pienemmissä kylissä juuri ollut, mutta paikallisten pienviljelijöiden tuottama ruoka ei välttämättä ole kovin kaukana luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista.

Tämä testi on tietystikin vain viitteellinen ja sen pääasiallinen tehtävä on pysäyttää ihmiset hetkeksi miettimään. Joka tapauksessa voitaneen todeta, että ainakin periaatteellisella tasolla vapaaehtoistyöjakso voi olla elämäsi parasta aikaa, myös sen ekologisen jalanjälkesi perusteella. Seuraavassa olen listannut joitakin Reilun matkailun yhdistyksen ohjeiden pohjalta kirjattuja huomioita ja esimerkkejä ekologisten arvojen soveltamisesta vapaaehtoistyöprojektissa, omaan kokemukseeni pohjautuen.


Reilun matkailun yhdistyksen ohjeet


Reilun matkailun yhdistyksen ohjeet (Mondo 11/2007) – vapaaehtoistyössä olleen näkökulmalla

1. Hanki tietoa matkakohteesta. Tutustu etukäteen kohteestasi saatavilla olevaan tietoon, paikallisiin tapoihin ja tabuihin, jotta sopeutumisesi kohteeseen olisi helpompaa. Yritä opiskella edes kohdemaasi kielen alkeet. 

Oma espanjan kielen taitoni oli kohteeseen saapuessani surkea. Eikä kukaan paikallisista puhunut englantia. Elekieli oli kovassa käytössä heti ensi päivästä alkaen, sanakirjasta puhumattakaan.

Vapaaehtoistyökohteeseen sopeutumista voi auttaa myös tutustuminen projektin aihepiiriin – itseäni projektissani (petolintuhoitolassa) auttoi erittäin paljon jo se, että biologina tunsin lintujen biologiaa ja osasin lajien tieteelliset nimet: yhteys ja molemminpuolinen (saman alan harrastajain välinen) kunnioitus lintuasiantuntijoista koostuvan henkilökunnan kanssa muodostui heti.

2. Matkusta sesongin ulkopuolella. Tällä tavalla tasoitat ympäristökuormituksen ja taloudellisen hyödyn jakautumista.

Mikäli projektisi kestää vuoden, olet tietenkin paikalla sesongista toiseen. Mikäli kuitenkin haluat matkustaa ennen tai jälkeen projektisi tai sopimukseesi kuuluvien lomapäivien aikana, pyri sijoittamaan nämä matkustuspäiväsi sesongin ulkopuolelle. Tällöin saat myös (todennäköisesti jo kohdemaasi kieltä oppineena) paremmin yhteyttä paikallisiin, ja todennäköisesti sitä kautta perusturistia parempaa kohtelua.

3. Valitse vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä.

Tätä ohjetta voi soveltaa myös vapaaehtoistyöjaksoon: valitse projekti, joka mielestäsi parhaiten täyttää omat ekologis-eettiset periaatteesi. Matkusta kohteeseen käyttäen yhtiöitä, jotka ovat huomioineet ympäristöasiat toiminnassaan. Ks. myös kohta 5.

4. Suosi paikallista.

Valitse paikallisesti tuotettuja tuotteita – tällöin tuotteiden kuljettamiseen ei ole käytetty turhaa energiaa. Samalla tuet myös paikallisia ihmisiä. Vaikka esimerkiksi Espanjan maaseudulla voi kaurahiutaleiden löytäminen kyläkaupasta olla melko mahdoton tehtävä, ehkä äitiäsi ei kuitenkaan kannata pyytää lähettämään joka viikko ruokalähetystä Suomesta. Useimmista kaupoista kuitenkin löytyy mysliä, paikallisia hedelmiä, jogurttia ja lukuisista leipomoista jopa sekaleipää...

Suosi myös pientä. Monissa Keski-Euroopan maissa kuten Espanjassakin pienistä erikoisliikkeistä saa parhaimpia ja useimmiten paikallisia tuotteita. Suosimalla pikkukauppoja edistät taloudellisen hyödyn jakaantumista ja vähennät suurien ketjujen keskitetystä logistiikasta johtuvia tuotteiden pitkiä matkustusaikoja.

5. Säästä energiaa ja vettä. Patikoi, pyöräile tai käytä uusiutuvia energianlähteitä. Käytä ilmastointi- ja lämmityslaitteita säästeliäästi.

Kohteelle matkustaminen

Ensimmäinen ja suurin yksittäinen energiaerä kuluu kohteelle matkustettaessa. Ekologisintahan olisi matkustaa kotimaassa ja lähialueilla suosien kulkuneuvoina linja-autoa ja junaa (HS/9.12.2006). Jos kohteesi on kuitenkin kaukana, etkä voi kuluttaa aikaa maitse matkustamiseen, suosi suoria lentoja välilaskullisten sijasta. Hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat koneen nousun aikana. Mikäli menet kohteeseesi esimerkiksi vuodeksi, on parempi myös olla kohteessa koko vuosi ja matkustella tuona aikana korkeintaan kohteessa tai sen lähialueilla. Sillä jos lennät, on parempi tehdä yksi pitkä matka vuodessa kuin useita lyhyitä.

Matkan jälkeen voit maksaa vapaaehtoista "lentoveroa". Esimerkiksi Carbon Neutral -yhtiön verkkosivulla (www.carbonneutral.com) voi laskea matkansa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Sivuilla voi maksaa päästöjen edestä metsien suojelua, uusiutuvaa energiaa tai ekotekniikkaa kehitysmaihin. Suomessa vapaaehtoisen lentomaksun voi maksaa Maan ystäville (www.lentomaksu.fi) joka käyttää sen ilmastotiedotuskampanjaansa. Matkustajaliikenteen arvioidaan kasvavan 2000-luvulla maailmanlaajuisesti noin 4,5 prosenttia vuodessa (HS(b)/9.12.2006). Yksittäisen lentomatkan osuus kuluttajan tuottamista hiilidioksidipäästöistä voi olla merkittävä. Hiilidioksidipäästöjä syntyy Suomessa tänä vuonna arvioilta 12 tonnia henkeä kohden. Yhden hengen lento Kanarialle ja takaisin tuottaa tonnin hiilidioksidia.

Vaihtoehtoisesti useimpiin Euroopan kohteisiin voi matkustaa melko kohtuullisessa ajassa myös maitse (ja/tai vesitse). Matkan varrella voi poiketa muissa kohteissa ja käydä katsomassa eri paikkoja. Maita pitkin matkustavan pitää pakata maltillisesti, eikä matkaan voi lähteä laskemaan minuutteja: asenteen on oltava toisenlainen kuin lentomatkailussa. Juuri tällaisesta asenteen muutoksesta on povattu maailmalla jopa seuraavaa matkailun trendiä - slow travelia (slowtravel.nu/dyn.php, linkki ei enää toiminnassa).

Energiansäästö arjessa

Perusvinkkejä energiansäästöön arjessa löytyy mm. nettisivustolta www.energianeuvoja.fi. Kohteelle saavuttuasi suosi julkisia liikennevälineitä, junia ja busseja. Esimerkiksi Espanjassa bussit ovat suhteellisen luotettavia, edullisia ja nopeita (junat eivät).

Huippusäästäjä valitsee projektikohteensa huolellisesti, linkolalaisessa hengessä. Esimerkiksi Espanjan köyhällä maaseudulla säästät huomattavasti enemmän luonnonvaroja kuin Suomen keskuslämmitetyissä taloissa, mikäli lämmitystä (tai ilmastointia) ei ole. Vettä säästyy myös tehokkaasti, mikäli suihku liruttaa pisaran kerrallaan jääkylmää vettä - ei juuri tule kiusausta läträtä suihkussa pitkiä aikoja. Suihkussa käyntikerratkin voivat kuin huomaamatta vähentyä, kun jo pelkkä vaatteiden riisuminen Espanjan talvessa (talossa, jossa ulko- ja sisälämpötila ovat yhteneväiset), jossa lämpötila voi laskea nollaan, tuntuu varsin vastenmieliseltä...

Mikäli projektisi sijaitsee vielä keskellä peltoja, on lähimpään kyläänkin sen verran matkaa, että säästät myös ympäristöä ja rahaa, kun kulutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja sijaitsevat kaukana. Mikäli käytettävissäsi oleviin kulkupeleihin lukeutuvat vain omat jalkasi ja pyörä, josta puuttuu satula, myös kuntosi kiittää... Sateella mutaliejuksi muuttuva kärrypolku, jota pitkin kylään kuljetaan, voi myös helpottaa valinnassa, mennäkö kuluttamaan vai ei. Edelleen valinnassa avustaa talvisaikaan myös pimeä, joka laskeutuu hiukan ennen kuin työaikasi loppuu iltaseitsemältä. Katuvalojahan pelloilla ei ole, pyöränajovaloista puhumattakaan.

Lisäksi joka paikkaan on jumalattoman pitkä matka, joten et vapaan viikonloppusi aikana ehdi mihinkään: matkustelu rajoittuu...!

6. Minimoi jätteet. Pakkaa järkevästi, kierrätä ja huolehdi jätteistä.

Jätettähän ei juuri synny, mikäli kulutusmahdollisuudet ovat rajalliset (ks. ed. kohta). Monissa Euroopan maissa kierrätysmahdollisuus on järjestetty, mutta ihmiset eivät juuri sitä käytä. Tässä kohtaa voit unohtaa "maassa maan tavalla" sanonnan, ja kierrättää. Sanoma menee usein perille parhaiten oman esimerkin kautta, saarnaamisen sijaan: projektiini saapuessani aloin sitkeästi kierrättää, kun kylältä kuitenkin löytyivät tiedustelujen jälkeen keräysastiat muoville, pahville, metallille ja lasille. Puolen vuoden jälkeen muutkin projektiin saapuneet jo kierrättivät jätteensä, vaikka eivät olleet sitä kotimaassaan aiemmin tehneetkään.

Kierrätyksen välttelijöillä on yleensä yksi todellinen syy siihen, etteivät he kierrätä: laiskuus. Tekosyitä sen sijaan on useita – yleisin lienee, että ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että kaikki jäte menee samaan paikkaan joka tapauksessa. Tätä todistellaan mm. sillä, että sama jäteauto hakee kaikki jätteet. Monissa jäteautoissa kuitenkin on omat lokerot eri jätteille. Toisekseen, mikäli ihmiset ovat piittaamattomuuttaan heitelleet paperinkeräyslaatikkoon sekajätettä, ei paperia voida käyttää, vaan se joudutaan viemään kaatopaikalle sekajätteen joukkoon. Jo se, että sinä ja läheisesi lajittelette jätettä, asettaa sosiaalista painetta kierrätyksen ylläpitämiseen: sekajätepussia on paljon vaikeampi heittää paperinkeräyslaatikkoon, mikäli siellä on vain paperia. Paperinkeräyslaatikko on taas paljon vaikeampi tyhjentää kaatopaikalle, mikäli siellä on vain paperia.

Jätteen syntyä taas voi minimoida hyvin yksinkertaisilla teoilla. Esimerkiksi omassa projektissani petolintuhoitolassa henkilökunta käytti päivittäin kasoittain kertakäyttöhansikkaita. Eläinsairaalassa em. hansikkaiden käyttö on tietenkin välttämätöntä, mutta siivouksessa ja ruuanvalmistamisessa niistä syntyi vain turhaa jätettä. Ostin pian itselleni omat kumihansikkaat paikallisesta kaupasta (0,70 e), joita käytin itse työskennellessäni. Eipä aikaakaan, kun muillekin hankittiin omat kumiset nimikkohansikkaat.

7. Kunnioita paikallista kulttuuria. Pukeudu paikallisen tavan mukaan, valokuvaa vain luvalla, tingi vain, mikäli se on tapana.  

8. Suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Älä osallistu epäeettisiin tapahtumiin, älä osta palveluita tai tavaroita, joiden tuotanto alistaa tai vahingoittaa. Älä osta uhanalaisista lajeista tehtyjä tuotteita.

Paikallisten tapojen kunnioittaminen ei tarkoita, että sinun tulisi ottaa osaa niihin, mikäli ne sotivat omia arvojasi vastaan. Espanjassa ei tarvitse osallistua härkätaisteluihin tai syödä kinkkua, jos sattuu olemaan kasvissyöjä. Kuitenkin avoin hyökkäys pitkään jatkuneita perinteitä vastaan voi olla ajattelematonta, ellei asiaan ole perehtynyt... Espanjassa tuntikausia bussissa istuneena olen miettinyt, että tuotantoeläinten elinolosuhteet vaikuttavat olevan siellä paljon suomalaisia inhimillisemmät, kun maaseutua riittää. Espanjassa eläimet voivat olla ulkona laitumella ympäri vuoden, eikä suuriin, ahtaisiin tuotantolaitoksiin (navetoihin ja sikaloihin) ylipäätään saata olla varaa saati tarvetta. Ulkona korkkitammien varjossa, lempeän auringon alla, muun lauman keskellä kisailevia karitsoja katsellessaan mieleen hiipii ajatus, että mahdollisesti – mutta vain mahdollisesti – Espanjaan syntyneenä en itsekään saattaisi olla kasvissyöjä. (Ei siis sen takia että karitsat ovat syötävän ihania, vaan koska niiden elämä näyttää ihan mukavalta..)

En halua kuitenkaan liputtaa lihansyönnin puolesta, päinvastoin. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsisi tehokkaasti ilmaston lämpiämistä (HS/17.09.2008). Lihansyönnin välttäminen vähentää välillisesti ilmastolle haitallisten kasvihuonekaasujen tuotantoa. Lihantuotanto aiheuttaa viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pachaurin mukaan lihansyönnin vähentäminen on tehokkain ja helpoin yksilötason keino ilmastonmuutoksen suitsemiseksi lyhyellä aikavälillä.

Hiljattain (Suomen) valtioneuvosto julkaisi selvityksen, jonka mukaan valtaosa suomalaisista on huolestunut ilmastonmuutoksesta (STT/9.9.2008). Huoli ei kuitenkaan ulotu kulutusvalintoihin asti, koska valtaosa kansasta pelkää uhrautuvansa turhaan, jos muut eivät tule talkoisiin mukaan. Kasvisyöjänä minun on helppo puhua kasvissyönnin puolesta, enkä tunne ollenkaan "uhrautuvani"... mitenkään vähättelemättä lihansyöjän tarpeita, mielestäni yksi lihaton päivä viikossa ei edes olisi mitään uhrautumista, vaan erinomaisen helppo ja pieni askel kohti parempaa huomista...?

9. Kerro näkemästäsi ja kokemastasi. Näin vaikutat esimerkilläsi ja innostat muitakin matkustamaan reilusti.

Tätäkin ohjetta voi soveltaa vapaaehtoistyöhön, kuten myös muihin em. kohtiin. Ekologisista arvoista tärkein lienee ekologisten arvojen levittäminen, tiedonjako. Kuten mainittua, parhaiten ekologisten arvojenlevittäminen onnistuu juuri oman esimerkin kautta, saarnaamisen sijaan. Ihmisellä on tapana puolustautua joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi ja asettua vain vahvemmin omalle, vanhalle kannalleen, edustamansa asian puolelle.

Tärkeintä kuitenkin on projektisi aikana panostaa uusiin kokemuksiin ja elämyksiin! Seurustelemalla ihmisten kanssa saat ei-materiaalisten kokemusten vaihdon ja interkulturaalisen kanssakäymisen kautta elämyksiä ja muistoja, joita ei voi rahalla ostaa...eli erittäin ekologista pääomaa ;D !


Linkit ja lähteet


Hyödyllisiä linkkejä

Laske oma Ekologinen jalanjälkesi: 
www.mtv3.fi/ekolaskuri (19.9.2008)

Energiansäästövinkkejä:
www.energianeuvoja.fi/?id=242#top (17.9.2008)

Hiilidioksidipäästölaskureita ja vapaaehtoisia "päästömaksu"-mahdollisuuksia, joilla voi kompensoida esimerkiksi lentämisestä aiheutuneita päästöjä tukemalla puhtaampia käytäntöjä tai hiilidioksidinieluja toisaalla:
www.carbonneutral.com (17.9.2008)
www.climatecare.org (17.9.2008)
www.myclimate.org/en.html (17.9.2008)
Maan ystävien vapaaehtoinen "lentomaksu":
www.lentomaksu.fi (17.9.2008)

"Kestävät kulutusvalinnat" – mm. ohjeita jätteiden synnyn ehkäisyyn:
www.japary.fi/JN_hankesivut/JN_materiaali/osa1etu.htm (21.8.2008)

Kierrätysohjeita:
www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/lajittelu/Sivut/default.aspx (21.9.2008)
www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys  (21.9.2008)

Kirjoittajan oma vapaaehtoistyöprojekti:
www.amus.org.es/home.php (19.9.2008, linkki ei enää toiminnassa.)
Kirjoittajan oman projektin osoite 9.2.2011:
www.amus.org.es

Kirjoittajan oman vapaaehtoistyöprojektin kuvaus EVS-yhteistyöjärjestöjen sivustolla:
ec.europa.eu/youth/evs/aod/hei_form_en.cfm?EID=30000786832 (19.9.2008, linkki ei enää toiminnassa.)
Kirjoittajan oman projektin kuvaus oli 9.2.2011 luettavissa osoitteessa:
ec.europa.eu/youth/evs/aod/hei_form_en.cfm?EID=30001311201

Kuluttajaviraston eko-ostajan opas – Tietoa matkailusta, retkeilystä ja ympäristöstä:
www.kuluttajavirasto.fi/Page/2afb47ff-6bbd-4c31-8229-fc1157e9cfd2.aspx(17.9.2008)

Maailman Matkailujärjestön (World Tourism Organization) ohjeet vastuulliselle matkailijalle:
www.world-tourism.org/code_ethics/eng/responsible.htm (17.9.2008, linkki ei enää toiminnassa.)
Ohjeita vastuulliselle matkailijalle oli 9.2.2011 luettavissa osoitteessa:
www.unwto.org/ethics/index.php

Reilun matkailun yhdistys:
www.reilumatkailu.fi (17.9.2008)

Slow travel -tietoa:
slowtravel.nu/dyn.php (21.9.2008, linkki ei enää toiminnassa.)
www.slowmovement.com/slow_travel.php (21.9.2008)

Vapaaehtoinen vaatimattomuus Wikipediassa:
en.wikipedia.org/wiki/Simple_living (21.9.2008)

 

Muut lähteet

City-lehti/18/2008: Kevytaktivistitit - Uusi vaikuttajalaji on syntynyt.
www.city.fi/artikkeli/Kevytaktivistit/2790 (19.9.2008)

HS/9.12.2006: Jos et halua jäädä kotiin. 
www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Jos+et+halua+
j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4+kotiin/HS20061209SI1ME01agu (17.9.2008)

HS(b)/9.12.2006: Hyvällä omatunnolla. 
www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Hyv%C3%A4ll%C3%A4+
omallatunnolla/HS20061209SI1ME01agv (17.9.2008)

HS/17.09.2008: YK-asiantuntija: Lihaton päivä viikossa ehkäisee ilmastonmuutosta. 
www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/YK-asiantuntija+Lihaton+p%C3%A4iv%C3%A4+viikossa+
ehk%C3%A4isee+ilmastonmuutosta/1135239237854?ref=rss (17.9.2008)

Leo Stranius: Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa. 
www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?t=45295&view=previous&sid=4096a12739836c17f97dca247c426bf4 (19.9.2008, linkki ei enää toiminnassa.)
Straniuksen kirjoitus otsikolla "Yksilöllinen kevytaktivismi..." oli 9.2.2011 luettavissa osoitteessa:
www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Yksil%C3%B6llinen+
kevytaktivismi++on+uutta+kansalaistoimintaa/HS20080701SI1MA015df  

Mondo 11/2007: Reilun matkailun yhdistyksen ohjeet.

STT/9.9.2008: Ilmastonmuutos huolestuttaa, mutta mitään ei tapahdu.
image.m-brain.fi/new/index.asp?ResID=1548&u=news97869&p=ypx57ogxa&Sel=i%3D255555 (10.9.2008)