Allianssi
OSALLISTUJASIVUT

Anna-Kaisa Kontinaho


Anna-Kaisa Kontinaho ja stereotypiat kohtasivat Italiassa:
Suomalaisetko liian kilttejä? 

Stereotypiat voivat sokeuttaa, varoittaa Italiassa työleirille osallistunut Anna-Kaisa Kontinaho.

Anna-Kaisa Kontinaho istuu Helsingissä aamukahvin ääressä kertomassa kansainvälisestä vapaaehtoistyöleiristä Italiassa. On sovittu, että jutellaan siitä, miten stereotypiat eli ihmisryhmiin kohdistuvat yleistykset olivat matkalla läsnä.

Työleiri oli Anna-Kaisan ensimmäinen vierailu Italiaan. Pariviikkoiselle leirille osallistui yhteensä kolmetoista nuorta Isosta-Britanniasta, Italiasta, Japanista, Kanadasta, Ranskasta, Sloveniasta, Suomesta, Turkista ja Suomesta. Leiriläisten kesken vertailtiin stereotyyppisiä käsityksiä eri kansallisuuksista ja naureskeltiin niille hyväntahtoisesti.

Kanadalainen leiriläinen kertoi mielikuvansa suomalaisista: Suomalaiset ovat liian kilttejä. He esimeriksi noudattavat liikaa sääntöjä.

"En tiedä, miten muut suomalaiset ajattelevat, mutta itsestäni ajatus tuntui vieraalta", Anna-Kaisa sanoo.

Anna-Kaisa uskoo, etteivät suomalaiset useinkaan liitä itseensä liiallista kiltteyttä. Hän ajattelee, että suomalaiset pitävät itseään ennemmin vaikkapa sisukkaina, työteliäinä tai hiljaisina. Anna-Kaisa pohtii, etteivät ihmiset ehkä halua ajatella olevansa "liian jotain".

Anna-Kaisa ei kuitenkaan kiellä, etteikö liiallisen kiltteyden stereotypiassa voisi olla jotain todenperäistä.

"Kyllähän voi sanoa, että suomalaiset ovat ehkä suhteellisen lainkuuliasta kansaa. Esimerkiksi liikenne sujuu yleensä sääntöjen mukaan."

Anna-Kaisa_Kontinaho_1

Näkymä työleirin majapaikan läheisyydestä. 

Anna-Kaisa Napolia
ihailemassa.

Vieraiden kulttuurien pariin matkaaminen pakottaa Anna-Kaisan mukaan miettimään omaa kulttuuria toisella tavalla kuin oleskelu kotimaassa.

"Ei suomalaisuutta täällä kotimaassa juuri kohtaa, jos on suomalaisten kanssa paljon tekemisissä. Se on ikään kuin näkymätön pohjaoletus", hän hahmottelee.

"Suomalaisuudessa lillutaan vähän ehkä raukeina, koska se on niin jokapäiväistä ja normaalia."

Italian työleirin luulisi tarjonneen kasapäin tietoutta siitä, mitä eri kulttuurien edustajat ajattelevat suomalaisuudesta. Yllättäen Anna-Kaisa kiistää kuulleensa leirillä aitoja ajatuksia ja mielipiteitä Suomesta ja suomalaisuudesta.

"Ehkä siinä oli osittain sellaista hienotunteisuutta, ettei sanottu negatiivisia määritelmiä", Anna-Kaisa miettii.

Jonkinlainen kuva maailmalla vallitsevasta Suomi-kuvasta Anna-Kaisalle kuitenkin muodostui. Anna-Kaisasta tuntuu, että Suomeen ja suomalaisiin suhtaudutaan varsin neutraalisti. Neutraalin suhtautumisen hän uskoo johtuvan maan poliittisesta mitättömyydestä.

Suomi edusti varsinkin japanilaisille leiriläisille lähinnä mielenkiintoista ihannemaata.

"Suomi tuntui hahmottuvan heidän mielikuvissaan jonkinlaisena ideaalina, kehittyneen teknologian ja luonnonläheisyyden yhdistelmänä."

Anna-Kaisalle suomalaisuus merkitsee liberaaliutta: esimeriksi nuoria kannustetaan tekemään yksilöllisiä valintoja sekä opiskeluun ja työntekoon että seurusteluun liittyvissä asioissa. Vain harvan vanhemmat tai suku puuttuvat nuorten tekemisiin rankalla kädellä. Tämän lisäksi Anna-Kaisan suomalaisuuteen kuuluu rehellisyyttä, ahkeruutta ja luotettavuutta.

"Niin ja siisteys, sen myös liitän suomalaisuuteen." 

 

Stereotypia elää jatkuvasti

Anna-Kaisan mukaan on vaikea määritellä, missä määrin stereotyyppiset käsitykset muodostuvat ennen tietyn kulttuurin edustajien tapaamista ja missä määrin kohtaamisissa.

"Stereotypia elää koko ajan."

Muutamat niistä stereotypioista, joita Anna-Kaisalla oli entuudestaan toisista kulttuureista, saivat Italiassa vahvistusta. Esimerkiksi kanadalainen leiriläinen istui Anna-Kaisan stereotypiaan erähenkisestä, small talkin hallitsevasta kanadalaisesta.

Ennen työleiriä Anna-Kaisan mielikuvaan Italiasta kuului melko tasapuolisesti sekä välimerellistä rentoutta että vanhaa sivistysvaltiota. Leirillä vietetyt viikot toivat kuvaan uusia painotuksia. Koska leiri sijoittui pieneen kylään traktoreineen, Italiasta tulee nykyään mieleen ensimmäisenä maaseutu.

"Teimme työleirin aikana viikonlopun mittaisen reissun Napoliin. Kun kävin Napolissa, Italia-kuvassani korostui välimerellinen rentous. Jos olisin mennyt Milanoon, siinä olisi luultavasti korostunut muoti-imago ja sivistyneen hillitty keskieurooppalaisuus."

 

Ihminen tulee kohdata ihmisenä

Viikot työleirillä osoittivat Anna-Kaisalle, että stereotypiat saattavat pujahtaa ajatteluun silloin tällöin tiedostamatta. Anna-Kaisa muistelee, että hän saattoi leirin aikana huomaamattaan ajatella esimerkiksi, että ranskalainen leiriläinen osaa pukeutua tyylikkäästi osittain ranskalaisuutensa ansiosta.

Stereotyyppisen ajattelun tiedostamattomuus lisää tarvetta puhua stereotypioista.

"Kaikkia stereotypioita ei voi purkaa. Olisi kuitenkin hyvä, jos huomaisi, miksi ajattelee tietystä ihmisestä tietyllä tavalla. Jos tavallaan saisi kiinni siitä, että nyt sorruin stereotyyppiseen ajatteluun."

Kenenkään toiminnan ei voi olettaa määräytyvän yksinomaan esimerkiksi kansallisuuden perusteella.

"Eihän sitä itsekään ajattele itseään identiteettinsä jonkun yksittäisen osasen edustajana siten, että kaikki johtuu vaikka vain siitä, että olen suomalainen."

Anna-Kaisan mukaan stereotyyppinen ajattelu voi niin sanotusti sokeuttaa, sillä se voi saada havainnoimaan toisista vain tiettyjä piirteitä. Stereotypioihin liittyvänä vaarana Anna-Kaisa pitää myös sitä, että stereotypian kohde alkaa elää stereotypian mukaisesti.

Anna-Kaisa pohtii, että työleirillä japanilaiset osallistujat saattoivat tuntea itsensä muihin osallistujiin nähden korostuneen erilaisiksi osittain siksi, että länsimaalaisen ja japanilaisen kulttuurin välistä eroa pönkitettiin leirillä jatkuvasti.

"Tosi usein japanilaisilta kysyttiin, että 'How about this and that in Japan?' Se oli ymmärrettävää uteliaisuutta, joka kuitenkin rakensi muuria kulttuurien välille."

Anna-Kaisa muistuttaa, että ihminen tulisi aina kohdata ihmisenä. Vaikka toisia kansoja pidettäisiin esimerkiksi siistimpinä kuin toisia, jokaisesta kulttuurista löytyy sekä siistejä että epäsiistejä ihmisiä.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Anna-Kaisa lisää: "Mutta kyllä siellä leirillä japanilaisilla oli kieltämättä tosi siististi kaikki tavarat."

Mitä? Japanilaisetko siistejä? Selvinnee vain tutustumalla japanilaisiin.

Takaisin